suomalaiseen muotoiluun

  • Tällä suomalaista designia käsittelevällä sivustolla kerrotaan suomalaisesta muotoilusta sangen laajasti, ja tämä artikkeli keskittyy tunnettuihin suomalaisiin arkkitehteihin sekä suomalaiseen arkkitehtuuriin, sen merkittävimpiin saavutuksiin mutta myös tarverakentamiseen. Pohdimme eri aikakausien rakentamista ja sille tyypillisiä ilmiöitä. Suomalaisen arkkitehtuurin juuret ovat syvällä; ne ulottuvat aina esihistorialliselle ajalle asti, vaikka se ei Suomen tämän hetkisessä rakennuskannassa juurikaan näy. Suomesta puuttuvat lähes tyystin Keski- ja Etelä-Euroopalle tyypilliset vanhat kaupunkikeskustat, joiden ympärille kaupunki on levinnyt. Tämä johtuu suurelta osin suomalaisesta puurakentamisen kulttuurista. Talvella jouduttiin lämmittämään, ja puurakennukset paloivat herkästi. Esihistorialliselta ajalta on säilynyt vain jäänteitä rakennuskannasta. Vanhimmat rakennelmat olivat röykkiöhautoja eli hiidenkiukaita. Rautakaudelta on säilynyt mäkilinnojen tai muinaislinnojen jäännöksiä. Huomattavimpia muinaislinnoja olivat Aurajoen varrelle sijainneet Vanhalinna sekä Janakkalan Hakoisten linna. Suomen suurin linnavuori löytyy kuitenkin Valkeakoskelta, Pirkanmaalta, ja sen edelleen jyhkeiltä valleilta avautuu näkymä Vanajavedelle. Rapolanharjun linna perustettiin 400-luvulla. Ennen tuhatlukua harju varustettiin linnavuoreksi, ja se oli turvapaikka vihollisen varalta. Myös Pirkkalassa Tursiannotkon muinaisjäännösalueella on löytynyt kylä, jonka historia ulottuu rautakautisen asutuksen pohjalle viimeistään 800–1050 jKr. Keskiajan arkkitehtuuri Suomessa Suomessa keskiaikaisen arkkitehtuurin tärkeimpiä saavutuksia olivat kirkot ja linnat. Vanhimmat kirkot olivat puuta, ja monesti niissä oli kivinen sakaristo. Ehdottomasti merkittävin Suomen vanhoista kirkoista on Turun tuomiokirkko, joka on ainoa goottilaistyyppinen katedraali Suomessa. Turun tuomiokirkkoa on laajennettu sekä täydennetty satojen vuosien aikana, ja siitä löytyykin vaikutteita useasta tyylisuunnasta. Gotiikka yleistyi 1200-luvulla, ja kirkkojen rakennustyypiksi muodostui suorakaiteen muotoinen harmaakivikirkko, pohjoissivullaan sakaristo ja eteläsivulla asehuone. Uudellamaalla kehiteltiin omaleimainen kirkkotyyppi 1400-luvulla. Se oli suorakaiteen muotoinen, tiilipäätyinen salikirkko. Tyyliä puhtaimmillaan edustaa 1450-luvun rostockilaisen rakennusmestarin muuraama Porvoon kirkko. Turun linna perustettiin 1280-luvulla alkujaan nelikulmaiseksi leirilinnaksi, samoin Hämeen ja Viipurin linnat. Olojen vakiinnuttua 1300-luvun alussa ne uudistettiin umpilinnoiksi. 1400-luvun alussa alkoi suunnittelu tuliaseiden varalle. Myöhäiskeskiajan merkittävä linnoitus oli Olavinlinna. Olavinlinnassa on kolmikulmainen päälinna ja joka kulmassa oli alun perin pyöreät puolustustornit. Kansa asui ennen 1900-lukua maaseudulla, jossa asumukset rakennettiin enimmäkseen hirrestä. Jo esihistoriallisella...
  • Suomi on yksi designmaailman johtavista maista. Suomalaisten rakkaus muotoiluun ja taiteeseen ilmenee myös muilla tavoin: esimerkiksi Suomessa toimii jopa 2 500 taideyhdistystä. Suomalaisen muotoilun historian alku on paikannettu vuoteen 1875, jolloin perustettiin Suomen Taideteollisuusyhdistys. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä oli ylläpitää veistoskoulua, josta muodostui Taideteollinen korkeakoulu (nykyinen Aalto-yliopisto). Vuosien saatossa myös Alvar Aalto, Marimekko ja Artek ovat jättäneet merkittävän jälkensä Suomen designkulttuuriin. Innostus muotoilua kohtaan alkoi Ateneumista Yhdistyksen perustajajäsen Carl Gustaf Estlander aloitti yhdessä Suomen Taideyhdistyksen kanssa hankkeen, jonka lopputuloksena Suomeen rakennettiin nykyinen Ateneum. Se valmistui vuonna 1887 ja piti alun perin sisällään molempien niin Suomen Taideteollisuusyhdistyksen sekä Suomen Taideyhdistyksen erilliset museokokoelmat. Nykyisin Ateneumissa järjestetään maamme laajimmat taidekokoelmat, ja se on yksi valtion kolmesta taidemuseosta. Tutustu Ateneumiin ja muihin merkittäviin design-alueisiin Suomessa artikkelissamme. Ateneum – Helsinki Ateneum-rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer, jonka suunnittelun jälki näkyy laajalti Helsingin keskustassa. Höijer puolestaan antoi rakennuksen julkisivun veistoskoristelun suomalaisen kuvanveiston isäksi kutsutulle kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrandille. Hän suunnitteli rakennuksen päätykolmion sekä pääportaikon. Rakennuksen muusta koristelusta, ikkunarivistöjen väliin sijoitetuista taidemaailman kuuluisuuksien medaljonkikuvista vastasi puolestaan senaikainen suomalaisen kuvanveiston mestari Ville Vallgren, joka oli hakenut oppeja myös Pariisista. Muut koristeveistokset valmisti koristeveistäjä Magnus von Wright. Ateneum oli yli sata vuotta sitten merkittävä saavutus Suomelle. Taiteille oltiin valmiita panostamaan suuria summia, jonka johdosta rakennus sai myös lisänimekseen miljoonapalatsi. Nykyään se on edelleenkin yksi Suomen tunnetuimmista taidemuseoista sekä rakennuksista, jota tullaan ihastelemaan ympäri Suomea ja ulkomailta asti. Vuosien saatossa Ateneumissa ollaan nähty useita merkittäviä taidenäyttelyitä ja esitelty esimerkiksi Alvar Aallon tuotantoa. Tänä vuonna taidemuseo on keskittynyt Suomen taiteeseen. Kiasma – Nykytaiteen museo Kiasma kuuluu osaksi Kansallisgalleriaa Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. Kiasmaksi kutsutaan keskellä Helsinkiä sijaitsevaa nykytaiteen museota, jossa näyttelyiden lisäksi järjestetään monipuolisia esityksiä ja tapahtumia. Kiasma on sitoutunut käymään jatkuvaa vuoropuhelua ympäröivän yhteiskunnan, yleisön ja taidemaailman kanssa. Museo tarjoaa taide-elämyksiä ja uusia näkökulmia elämään. Kiasman kulmilla sijaitsevat Eduskuntatalo,...
  • Suomalaisella muotoilulla on maailmalla tunnistettava tyyli: pelkistetty, ajaton ja selkeälinjainen design on paitsi himoittu tyylisuunta sisustuksessa myös monen TV- ja elokuvaohjaajan mieleen. Ei siis ihme, että lukuisia kansainvälisiä palkintoja voittanut suomalainen design näkyy toistuvasti monissa TV-ohjelmissa ja elokuvissa. Huonekalujen ja esineiden lisäksi suomalaisesta muotoilusta puhuttaessa ei voida unohtaa vaatesuunnittelijoita – viime vuosina suomalaiset muotisuunnittelijat ovat saaneet harvinaisen paljon huomiota maailman muotipääkaupungeissa. Suomalaisen designin juuret sijoittuvat toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, kun uutta yhteiskuntaa alettiin rakentamaan ja arjesta haluttiin tehdä kauniimpaa. Ihmiset kaipasivat irrottautumista kaikesta vanhasta ja tunkkaisesta. Viimeistään 1950-luku oli suomalaisen muotoilun kulta-aikaa; Milanon Triennalessa palkittiin toistuvasti lukuisia suomalaisia muotoilijoita kultamitalein ja Grand Prixein. Muotoilijoista ja arkkitehdeista tuli aikansa juhlittuja tähtiä ja pian kansainvälinen elokuvateollisuuskin kiinnostui suomalaisesta designista. Suomalaisia design säväyttää scifi-sarjoissa Alvar Aallon Paimio-tuoli, Harri Koskisen K-tuoli ja Eero Aarnion Pallotuoli ovat esimerkkejä klassikon asemaan nousseista design-huonekaluista. Suomalaisten suunnittelijoiden ajoittain hyvin futuristinen tyyli on löytänyt tiensä moniin scifi-elokuviin ja -sarjoihin. Tiesitkö, että alkuperäisessä Star Trek -sarjassa nähdyt pöydät ja tuolit ovat variaatioita Aarnion Tulppaanituolista? Star Trek Enterprise -sarjassa esiintyy myös useita suomalaisia astioita, kuten Iittalan Tapio ja Stella -sarjan laseja. Maailmankuulu ohjaaja Stanley Kubrick tunnettiin tinkimättömästä ja äärimmäisen perfektionistisesta ohjaustyylistään. Hänen elokuvissaan jokainen yksityiskohta toteutettiin pakkomielteenomaisella tarkkuudella. Kubrick käytti kuukausia, jopa vuosia perehtyessään elokuvansa jokaiseen asusteeseen, esineeseen, miljööseen ja musiikkivalintaan. Esimerkiksi 2001: Avaruusseikkailussa kuvattu maailma suunniteltiin viimeiseen haarukkaan ja veitseen saakka. Elokuvassa nähtiin suomalaissyntyisen Eero Saarisen Knoll-kahvipöytä, joka oli Kubrickin mieleen. Selkeälinjainen ja visuaalisesti vangitseva pöytä pääsi osaksi avaruusaseman sisustusta. Iittalan esineet dominoivat TV-sarjoja ja elokuvia Huonekalujen lisäksi suomalaisten suunnittelemat lasiesineet ovat keränneet mainetta maailmalla. Lasimuotoilun mestarit Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Oiva Toikka, Alvar Aalto ja Helena Tynell olivat luomassa suomalaiselle lasitaiteelle sen kansainvälistä mainetta. Moni legendaarinen muotoilija työskenteli jossain vaiheessa uraansa Iittalalle. Vuonna 1881 perustettu lasitehdas tuli maailmankuuluksi erityisesti Aallon suunnitteleman Aalto-maljakon myötä. Maljakko kiehtoo orgaanisella ja...
  • Suomalaisen muotoilun osa-alueet ovat olleet paitsi Suomessa myös kansainvälisesti merkittäviä ja arvostettuja koko itsenäisyytemme ajan, ja aiemminkin. Heti viime vuosisadan alkumetreillä kansainvälistä mainetta kantoivat arkkitehdit, joiden suunnittelema paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 oli todellinen läpimurto suomalaisen muotoilun, taiteen ja arkkitehtuurin kontekstissa. Kaikki tietävät myös, että suomalainen lasi on maailmankuulua. Kuitenkin myös huonekalusuunnittelu ja designvaatteet sekä kengät ovat laajalti tunnettuja. Suomalaista muotoilua tv:ssä ja elokuvissa Suomalaista designia vilahtelee silloin tällöin elokuvissa ja TV-sarjoissa. Suhteellisen tuoreessa Yksin Marsissa -elokuvassa kaivetaan kuoppia taivaankappaleeseen Fiskars-lapiolla. Ikoninen ”banaanipuhelin” eli Nokian 8110 näkyy monessakin yhteydessä kansainvälisissä produktioissa. Alkuperäisen 70-luvun Tähtien Sodan prinsessa käyttää suomalaista kaulakorua. Elokuvassa Cobra – lain vahva käsi vuodelta 1986 puolestaan Sylvester Stallone niittää pahoja poikia suomalaisella Jatimatic-konepistoolilla. Suomalaisen designin näkyvyydestä voit lukea tarkemmin omassa artikkelissaan tällä sivustolla. Suomalainen design vaatteissa ja kengissä Marimekko on suomalaisille hyvin rakas tuotemerkki. Se on laadun tae ja raikkaiden värien ja toisinaan hätkähdyttävien kuvioiden sinfonia. Vuodesta 1951 Marimekko on kuulunut erottamattomana osana suomalaiseen kotiin, niin sisustuksessa kuin vaatekaappissakin, ja Marimekon tuotteita myydään ympäri maailmaa. Marimekon tavoitteena on aina ollut tuoda iloa arkeen väreillä. Marimekko on yksi maailman ensimmäisistä lifestyle-brändeistä ja ajalta, jolloin kumpaakaan sanaa ei vielä edes käytetty. Minna Parikka on suomalainen suunnittelija, joka on kouluttautunut kenkäsuunnittelijaksi Iso-Britannian De Montfort Universityssä, Leicesterissä. Minna Parikan kengät ovat uniikkeja luomuksia, ja ne huokuvat iloa, asennetta ja väriä. Naisen tuotoksia myydään useammassa kuin 100 myymälässä yli 20 maassa. Parikalla on hyvin omintakeinen, helposti tunnistettava tyyli. Sekä Parikan että Marimekon designista voit lukea lisää tämän sivuston teksteistä, joista kummallekin on omistettu oma artikkelinsa. Mikä tulee olemaan Suomen käyntikortti tulevaisuudessa? Suomalaiset pelien kehittäjät ovat kovassa nosteessa maailmalla. Suomen maine tietotekniikan edelläkävijänä on tunnettu ympäri maailman, ja erilaisten pelien suunnittelijat ovat kysyttyä työvoimaa pelitaloissa. Suomalainen osaaminen on alan huippua, ja Suomessa on osattu panostaa myös pelialan koulutukseen. Suomessa on luotu jopa omia ammattinimikkeitä...