Suomalaisen arkkitehtuurin vaiheet

Tällä suomalaista designia käsittelevällä sivustolla kerrotaan suomalaisesta muotoilusta sangen laajasti, ja tämä artikkeli keskittyy tunnettuihin suomalaisiin arkkitehteihin sekä suomalaiseen arkkitehtuuriin, sen merkittävimpiin saavutuksiin mutta myös tarverakentamiseen. Pohdimme eri aikakausien rakentamista ja sille tyypillisiä ilmiöitä. Suomalaisen arkkitehtuurin juuret ovat syvällä; ne ulottuvat aina esihistorialliselle ajalle asti, vaikka se ei Suomen tämän hetkisessä rakennuskannassa juurikaan näy. Suomesta puuttuvat lähes tyystin Keski- ja Etelä-Euroopalle tyypilliset vanhat kaupunkikeskustat, joiden ympärille kaupunki on levinnyt. Tämä johtuu suurelta osin suomalaisesta puurakentamisen kulttuurista. Talvella jouduttiin lämmittämään, ja puurakennukset paloivat herkästi.

Esihistorialliselta ajalta on säilynyt vain jäänteitä rakennuskannasta. Vanhimmat rakennelmat olivat röykkiöhautoja eli hiidenkiukaita. Rautakaudelta on säilynyt mäkilinnojen tai muinaislinnojen jäännöksiä. Huomattavimpia muinaislinnoja olivat Aurajoen varrelle sijainneet Vanhalinna sekä Janakkalan Hakoisten linna. Suomen suurin linnavuori löytyy kuitenkin Valkeakoskelta, Pirkanmaalta, ja sen edelleen jyhkeiltä valleilta avautuu näkymä Vanajavedelle. Rapolanharjun linna perustettiin 400-luvulla. Ennen tuhatlukua harju varustettiin linnavuoreksi, ja se oli turvapaikka vihollisen varalta. Myös Pirkkalassa Tursiannotkon muinaisjäännösalueella on löytynyt kylä, jonka historia ulottuu rautakautisen asutuksen pohjalle viimeistään 800–1050 jKr.

Keskiajan arkkitehtuuri Suomessa

Suomessa keskiaikaisen arkkitehtuurin tärkeimpiä saavutuksia olivat kirkot ja linnat. Vanhimmat kirkot olivat puuta, ja monesti niissä oli kivinen sakaristo. Ehdottomasti merkittävin Suomen vanhoista kirkoista on Turun tuomiokirkko, joka on ainoa goottilaistyyppinen katedraali Suomessa. Turun tuomiokirkkoa on laajennettu sekä täydennetty satojen vuosien aikana, ja siitä löytyykin vaikutteita useasta tyylisuunnasta. Gotiikka yleistyi 1200-luvulla, ja kirkkojen rakennustyypiksi muodostui suorakaiteen muotoinen harmaakivikirkko, pohjoissivullaan sakaristo ja eteläsivulla asehuone. Uudellamaalla kehiteltiin omaleimainen kirkkotyyppi 1400-luvulla. Se oli suorakaiteen muotoinen, tiilipäätyinen salikirkko. Tyyliä puhtaimmillaan edustaa 1450-luvun rostockilaisen rakennusmestarin muuraama Porvoon kirkko.

Turun linna perustettiin 1280-luvulla alkujaan nelikulmaiseksi leirilinnaksi, samoin Hämeen ja Viipurin linnat. Olojen vakiinnuttua 1300-luvun alussa ne uudistettiin umpilinnoiksi. 1400-luvun alussa alkoi suunnittelu tuliaseiden varalle. Myöhäiskeskiajan merkittävä linnoitus oli Olavinlinna. Olavinlinnassa on kolmikulmainen päälinna ja joka kulmassa oli alun perin pyöreät puolustustornit. Kansa asui ennen 1900-lukua maaseudulla, jossa asumukset rakennettiin enimmäkseen hirrestä. Jo esihistoriallisella ajalla Suomeen oli omaksuttu idästä lamasalvostekniikka, mikä pysyi käytössä peräti 1930-luvulle asti. Kun rakennukset haluttiin sileäseinäisiksi, kuten kivirakennukset, alettiin seiniä piiluta ja nurkkaliitoksiin tehtiin tasa- eli lyhytnurkat.

Itsenäisyyden ajan arkkitehtuuri

Itsenäistyminen ei saanut Suomessa aikaan kansallisromanttista muutosta arkkitehtuurissa, sillä elettiin niukkuuden aikoja ja sisällissota repi kansaa. Arkkitehtuuri oli kuitenkin kokeilevaa ja innovatiivista. 1920-luvulla Suomessa suosittiin klassista tyyliä. Kuitenkin jo vuonna 1913 oli noussut eklektisiä virtauksia, ja arkkitehtuurissa pyrittiinkin sekoittamaan yhteen eri muotokieliä ja ilmaisutapoja. Merkittävin tämän tyylisuunnan luomus on J. S. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo pylväineen. Funktionalismi oli 1930-luvulla Suomessa, kuten muuallakin, arkkitehtuurin valtalinja. Funktionalismin tunnetuin edustaja Suomessa oli Alvar Aalto (1898–1976) , jota pidetään Suomen kaikkien aikojen merkittävimpänä arkkitehtina.

Alvar Aalto

Alvar Aallon Suomeen suunnittelemia rakennuksia ovat esimerkiksi Säynätsalon kunnantalo, Helsingin Finlandia-talo (1971), Kulttuuritalo (1958), Alvar Aalto -museo (1971–1973), Rovaniemen asemakaava, Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus (1971), uimahalli Aalto-Alvari (1954–1956), Seinäjoen Aaltokeskus sekä Suojeluskuntatalo, Teknillisen korkeakoulun päärakennus ja kampusalue Otaniemessä Espoossa. Vuonna 1942 saatiin valmiiksi Suomen ensimmäinen aluesuunnitelma, joka oli Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma. Aallon Suomen ulkopuolelle suunnittelemiin rakennuksiin kuuluvat muun muassa opiskelija-asuntola MIT:ssa USA:n Bostonissa, asuintaloja Sveitsin Zürichissä ja Essenin Saksassa sijaitseva oopperatalo. Aalto tunnetaan funktionalismin edustajana, joka tähtäsi yksinkertaisiin, geometrisiin ja kauniisiin mutta samalla toimiviin rakennuksiin.

Nykyarkkitehtuuri

Suomen arkkitehtuurin ja muotoilun kultakautena on pidetty 1950-lukua, jolloin molemmat nousivat maailmanmaineeseen. Vaikka Alvar Aaltoa pidettiin Suomen johtavana arkkitehtinä, hänen rinnallaan työskenteli huomattava määrä muitakin arkkitehtejä. Suomessa kulki 1960-luvulla voimakas muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, mutta myös pohjoisesta sekä idästä etelään. Kun vielä vuosikymmenen alussa suomalaisperhe asui maaseudun puisessa omakotitalossa, jo 1970-luvun lopussa tyypillinen koti oli kaupungin kerrostalohuoneisto. Suomi kaupungistui nopeasti 60-luvulta lähtien. Tämä tarkoitti nopeaa rakentamista. Ajalle tyypillinen arkkitehtuurin ihannerakennus oli mustavalkoinen, linjoiltaan pelkistetty ja hyvin virtaviivainen.

Arkkitehtuuri tänään

2000-luvulla suositaan lasipintaisia rakennuksia niin julkisessa kuin pienrakentamisessakin. Pienrakentamisessa lasijulkisivujen ohella uutta ovat pulpettikatot ja matalaenergiaratalot. Lasiarkkitehtuuria edustavat Helsingin Ruoholahden Itämerentorni (2000) ja Jyväskylän Innova (2002). Muita merkittäviä uuden vuosituhannen rakennuksia ovat Lahden Sibeliustalo (2000), Kotkan Maretarium (2002), ja viihdekeskus Flamingo (2008). Helsingin Kalasatamaan valmistumassa oleva 134 metrin korkuinen Majakka tulee olemaan Suomen korkein asuinrakennus. Luminary (2018) on Tampereen Tammelan asuinkerrostalo, jolla on korkeutta suunnilleen 70 metriä. Luminary muodostuu Itsenäisyydenkadulle sijoittuvasta 7-kerroksisesta lamelliosasta sekä Murtokadun 21-kerroksisesta torniosasta, jonka erikoisuus on 300 neliön penthouse.

Kuuluisia suomalaisia arkkitehtejä

Suomalainen arkkitehtuuri on ja on aina ollut korkeatasoista ja kansainvälisesti kiinnostavaa. Vaikka Alvar Aalto onkin merkittävimpänä pidetty suomalainen arkkitehti, ei pidä unohtaa muita suuria nimiä, kuten Theodor Höijer (1843–1910), jonka on katsottu muovanneen arkkitehtien toimenkuvaa Suomessa. Reima Pietilä (1923–1993) sai akateemikon arvonimen vuonna 1982 ja oli Suomen merkittävimpiä nykyarkkitehtejä. Hänen työnsä tunnetaan omaleimaisina ja tavanomaisista normeista poikkeavina. Useimmat työt Pietilä teki vaimonsa Raili Pietilän kanssa. Pietilät lienevät kansainvälisesti tunnetuimmat suomalaiset arkkitehdit Aallon jälkeen. Wivi Lönn (1872–1966 ) oli Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti.